Mielenkiinnolla olen seurannut some-keskusteluja, joissa "huudetaan" apua, kun pentu rikkoo paikkoja yksin ollessaan. Neuvoja on tullut laidasta laitaan.
- kuonokoppa (turvallisuus, eläinsuojelulaki)
- tilan rajaaminen pentuaitaus, pesuhuone jne... (häkki, eläinsuojelulaki)
- aktivointi?
- yksinolon harjoittelu, monella eri menetelmällä (ruoka, lyhyet ajan toisessa huoneessa)
- erilaiset haihduttimet
- jäädytetyt kongit (ruokaa sisällä)
- huomion vähentäminen
- koiraa kiinnostavien kohtien käsittely pahanmakuisilla aineilla
- liikunta, aivojumppa, lelut
- rauhoittaa kotoa lähtemiset
- radio auki lähtiessä
Monet edellä mainituista asioista ovatkin käyttökelpoisia. Mutta, mutta, miksi havahtua vasta pennun aloittaessa tuhojen tekemisen. Suurin osa edellämainituista asioista kannattaa toteuttaa jo ennen kuin tuhoaminen alkaa! Opettaa pentu rauhoittumaan ihmisten läsnäollessa. Kaikessa koiran kouluttamisessa on ensiarvoisen tärkeää, ennakointi, oikea-aikainen ja riittävän kiinnostava palkkaus, riittävän tiheä toistuminen, vuorovaikutuksen syntyminen koiran ja omistajan välillä, jne.
Kun pentu tulee uuteen kotiin, se saa rajattomasti huomiota, sille annetan anteeksi asioita (kun se on niin pieni vielä), joita siltä ei enää aikusena siedetä. Usein se saa haukkua, vähän purra, voi kuinka söpöä onkaan kun se "komentaa" tekemään jotain. Pennun annetaan riehua rajattomasti, sitä jopa yllytetään siihen. Koko perhe odottaa silmä kovana milloin se herää ja taas alkaa huomion antaminen. Sitä pidetään sylissä, sen jokainen tekeminen huomioidaan... Usein perheen vanhemmat ovat ajoittaneet lomansa juuri pennun saapumis ajankohtaan, jotta sen ei tarvitse olla yksin työpäivän mittaista rupeamaa? Suurimalla osalla ihmisistä loman pituus vaihtelee muutamasta viikosta, reiluun kuukauteen. Se on pitkä aika pennun elämässä.
Kun loma loppuu, alkaa arki! Koira ei sitä ymmärrä, yleensä se reagoi päivärytmin muuttumiseen. Se ei kertakaikkiaan osaa rauhoittua, tässä pätee sanonta "saavutetuista eduista on vaikea luopua". Koira pyrkii toteuttamaan oppimiaan asioita, jos ne ovat sen kannalta tavoiteltavia. Kun ihminen ei ole "viihdyttämässä" keksitään omia viihdykkeitä.
Pennut luovutetaan yleensä 7-10 viikon ikäisinä. Silloin ne ovat vielä niin pieniä, että nukkuvat, syövät, tutkivat vähän ympäristöään, tekevät tarpeensa ja taas nukkuvat. Pentu siis nukkuu suurimman osan vuorokaudesta jos sille annetaan siihen mahdollisuus!
Tämä rytmi lienee ihanne koirille, jotka joutuvat olemaan yksin kotona 8-10 tuntia päivässä? Isompana, kun pentu pystyy jo pidättelemään tarpeitaan, toimiva rytmi olisikin ruoka, ulkoilu, hieman toimintaa, lepo, ulkoilu ja toimintaa, ruoka, ulkoilu, hieman toimintaa, lepo, jne....
Jos pentu on opetettu alkuvaiheessa siihen, että huomiota on rajattomasti, toimintaa syntyy kun sitä vaaditaan, saa haukkua, riehua ja remuta. Se jatkaa sitä vielä isompanakin, miksi ei jatkaisi?
Kun pentu tulee uuteen kotiin, on ympäristö tarkistettu ja kaikki vaaraa aiheuttavat asiat on eliminoitu. Sille on varattu oma alue, missä se voi nukkua ja oleskella silloin, kun sen kanssa ei ehditä puuhastella. Näitä ajankohtia ovat ainakin yöt ja ajat jolloin pentu jää yksin kotiin. Sallituja leluja ja pureskeltavaa, sekä vettä (aina) tulee olla pennun saatavilla riittävästi. Toki pennun kanssa pitää olla ja tehdä asioita, mutta kohtuus kaikessa. Lisäksi on tärkeää ohjata pentua ihan ensimmäisestä päivästä lähtien, siten, miten halutaan sen toimivan loppu elämän ajan.
Kaikki "ei sallittu" on parasta nostaa pennun ulottumattomiin. Yleisimmät tavarat jotka pentua kiinnostavat ovat: Kengät, kaukosäätimet, sukat, vaatteet ja kaikki syötäväksi kelpaava. Jos sinusta hetkenkin tuntuu "voisikohan se, ei se varmaankaan", kyllä se voi. On parasta toimia heti, eikä kokeilla onneaan.
- kuonokoppa (turvallisuus, eläinsuojelulaki)
- tilan rajaaminen pentuaitaus, pesuhuone jne... (häkki, eläinsuojelulaki)
- aktivointi?
- yksinolon harjoittelu, monella eri menetelmällä (ruoka, lyhyet ajan toisessa huoneessa)
- erilaiset haihduttimet
- jäädytetyt kongit (ruokaa sisällä)
- huomion vähentäminen
- koiraa kiinnostavien kohtien käsittely pahanmakuisilla aineilla
- liikunta, aivojumppa, lelut
- rauhoittaa kotoa lähtemiset
- radio auki lähtiessä
Monet edellä mainituista asioista ovatkin käyttökelpoisia. Mutta, mutta, miksi havahtua vasta pennun aloittaessa tuhojen tekemisen. Suurin osa edellämainituista asioista kannattaa toteuttaa jo ennen kuin tuhoaminen alkaa! Opettaa pentu rauhoittumaan ihmisten läsnäollessa. Kaikessa koiran kouluttamisessa on ensiarvoisen tärkeää, ennakointi, oikea-aikainen ja riittävän kiinnostava palkkaus, riittävän tiheä toistuminen, vuorovaikutuksen syntyminen koiran ja omistajan välillä, jne.
Kun pentu tulee uuteen kotiin, se saa rajattomasti huomiota, sille annetan anteeksi asioita (kun se on niin pieni vielä), joita siltä ei enää aikusena siedetä. Usein se saa haukkua, vähän purra, voi kuinka söpöä onkaan kun se "komentaa" tekemään jotain. Pennun annetaan riehua rajattomasti, sitä jopa yllytetään siihen. Koko perhe odottaa silmä kovana milloin se herää ja taas alkaa huomion antaminen. Sitä pidetään sylissä, sen jokainen tekeminen huomioidaan... Usein perheen vanhemmat ovat ajoittaneet lomansa juuri pennun saapumis ajankohtaan, jotta sen ei tarvitse olla yksin työpäivän mittaista rupeamaa? Suurimalla osalla ihmisistä loman pituus vaihtelee muutamasta viikosta, reiluun kuukauteen. Se on pitkä aika pennun elämässä.
Kun loma loppuu, alkaa arki! Koira ei sitä ymmärrä, yleensä se reagoi päivärytmin muuttumiseen. Se ei kertakaikkiaan osaa rauhoittua, tässä pätee sanonta "saavutetuista eduista on vaikea luopua". Koira pyrkii toteuttamaan oppimiaan asioita, jos ne ovat sen kannalta tavoiteltavia. Kun ihminen ei ole "viihdyttämässä" keksitään omia viihdykkeitä.
Pennut luovutetaan yleensä 7-10 viikon ikäisinä. Silloin ne ovat vielä niin pieniä, että nukkuvat, syövät, tutkivat vähän ympäristöään, tekevät tarpeensa ja taas nukkuvat. Pentu siis nukkuu suurimman osan vuorokaudesta jos sille annetaan siihen mahdollisuus!
Tämä rytmi lienee ihanne koirille, jotka joutuvat olemaan yksin kotona 8-10 tuntia päivässä? Isompana, kun pentu pystyy jo pidättelemään tarpeitaan, toimiva rytmi olisikin ruoka, ulkoilu, hieman toimintaa, lepo, ulkoilu ja toimintaa, ruoka, ulkoilu, hieman toimintaa, lepo, jne....
Jos pentu on opetettu alkuvaiheessa siihen, että huomiota on rajattomasti, toimintaa syntyy kun sitä vaaditaan, saa haukkua, riehua ja remuta. Se jatkaa sitä vielä isompanakin, miksi ei jatkaisi?
Kun pentu tulee uuteen kotiin, on ympäristö tarkistettu ja kaikki vaaraa aiheuttavat asiat on eliminoitu. Sille on varattu oma alue, missä se voi nukkua ja oleskella silloin, kun sen kanssa ei ehditä puuhastella. Näitä ajankohtia ovat ainakin yöt ja ajat jolloin pentu jää yksin kotiin. Sallituja leluja ja pureskeltavaa, sekä vettä (aina) tulee olla pennun saatavilla riittävästi. Toki pennun kanssa pitää olla ja tehdä asioita, mutta kohtuus kaikessa. Lisäksi on tärkeää ohjata pentua ihan ensimmäisestä päivästä lähtien, siten, miten halutaan sen toimivan loppu elämän ajan.
Kaikki "ei sallittu" on parasta nostaa pennun ulottumattomiin. Yleisimmät tavarat jotka pentua kiinnostavat ovat: Kengät, kaukosäätimet, sukat, vaatteet ja kaikki syötäväksi kelpaava. Jos sinusta hetkenkin tuntuu "voisikohan se, ei se varmaankaan", kyllä se voi. On parasta toimia heti, eikä kokeilla onneaan.